This post is also available in: englanti


Lapsille Lahti

  Taekwondo 4 – 5 -vuotiaiden ryhmä     Taekwondo 6 – 8 -vuotiaiden ryhmä     Taekwondo 9 – 12 – vuotiaiden ryhmä Perhetaekwondo +3 – vuotiaiden ryhmä Kamppailukoulu

 

 

 

 

 

 

Lasten ryhmissä (4 – 12-vuotiaat) harjoitellaan taekwondoa vielä leikinomaisesti ja viihtymisen lisäksi pääpainopisteinä harjoituksissa ovat monipuolisen liikunnallisuuden kehittäminen lasten liikunnalliset herkkyyskaudet huomioiden ja taekwondotekniikoiden perusmallien oppiminen(lapsille lahti).

Ryhmissämme kaikilla harrastajilla on mahdollisuus harrastaa taekwondoa omilla tavoitteillaan.

Talent-ryhmään pääsy vaatii aina ohjaajan hyväksynnän. Talent-ryhmän ohjauksesta vastaavat aina ammattitaitoiset opettajat.

 

Harjoitusajat voimassa 31.12.2017 asti

Maanantai  
16.30 – 17.15 Aloitusryhmä taekwondo 6 – 12-vuotiaat, Sali 1
17.30 – 18.15 Taekwondo 4 – 5 -vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.15 Taekwondo 6 – 8 -vuotiaat, Sali 1
19.30 – 20.30 Taekwondo 9 – 12 -vuotiaat, Sali 1
Tiistai  
16.20 – 17.20 Jump in taekwondo 12-16 -vuotiaat, Sali 2
17.30 – 18.15 Perhetaekwondo + 3-vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.15 Taekwondo 6 – 12 -vuotiaat, Sali 1
Keskiviikko  
17.30 – 18.15 Aloitusryhmä taekwondo 6 – 12 -vuotiaat
17.30 – 18.15 Taekwondo 6 – 8 -vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.30 Taekwondo 9 – 12 -vuotiaat, Sali 1
Torstai  
16.50 – 17.50 Jump in taekwondo 12-16 -vuotiaat, Sali 2
18.00 – 19.00 Talent 9 – 12 -vuotiaat, Sali 1
19.00 – 20.00 Poomsae + 10 -vuotiaat, Sali 1

Harjoitusajat 1.1.2018 alkaen

Maanantai  
17.30 – 18.15 Taekwondo 4 – 5 -vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.15 Taekwondo 6 – 8 -vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.30 Taekwondo 9 – 12 -vuotiaat, Sali 2
Tiistai  
16.20 – 17.20 Jump in taekwondo 12-16 -vuotiaat, Sali 2
17.30 – 18.15 Perhetaekwondo + 3-vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.15 Taekwondo 6 – 12 -vuotiaat, vihreästä ylöspäin, Sali 1
Keskiviikko  
17.30 – 18.15 Taekwondo 6 – 8 -vuotiaat, Sali 1
18.30 – 19.30 Taekwondo 9 – 12 -vuotiaat, Sali 1
Torstai  
16.50 – 17.50 Jump in taekwondo 12-16 -vuotiaat, Sali 2
18.00 – 19.00 Talent +8-vuotiaat, Sali 1
18.00 – 19.00 Poomsae +8 -vuotiaat, Sali 2

Lapset 4-12

Jos haluat mukaan ryhmään, niin ole yhteydessä info@emasport.fi tai 045 848 3224. Jos haluat että me tulemme teidän tarhalle tai koululle pitämään näytetunteja, niin laita meille viestiä.

Vanhempien tietopaketti Vyökoehinnasto

 

 

Miksi lapselle liikunnan harrastaminen on tärkeää?

Lapsen ja nuoren liikunnan täytyy olla monipuolista, jolloin neuromotorinen koordinaatio, liikkuvuus, luusto ja tasapaino kehittyvät. Liikuntavalmennuksessa puhutaan herkkyyskausista, jotka sijoittuvat eri ikäkausille. On todettu, että herkkyyskaudella tiettyjen ominaisuuksien kehittyminen on nopeinta, mutta herkkyyskauden ulkopuolellakin harjoitetut ominaisuudet kehittyvät. Liikunnan pitää olla lapsi ja nuori lähtöistä ja se pitää suunnitella heidän ehdoilla. Lapsena ja nuorena koetut positiiviset liikuntakokemukset auttavat lapsesta ja nuoresta kehittymään terveen aikuisen, jonka elämäntapaan kuuluu kiinteänä osana liikunta. Liikunnasta saatavat terveysvaikutukset pysyvät yllä, jos liikunta jatkuu säännöllisesti läpi elämän.

Tutkimusten mukaan aktiivisesti liikkuvat lapset ja nuoret eivät syrjäydy niin helposti kuin inaktiiviset henkilöt. Lapsen minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät liikuntaharrastusten yhteydessä. Terveyden kannalta tärkeänä havaintona on tehty, että aktiivisten henkilöiden paino pysyy helpommin normaalina, jolloin liikapainosta aiheutuvat terveyshaitat pysyvät helpommin hallinnassa. Liikunnan lisäämisen elämään on havaittu pienentävän riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Toisaalta on havaittu, että aktiiviset lapset ja nuoret pysyvät henkisesti terveempinä. Liikkuvasta lapsesta kehittyy terve aikuinen, joka selviytyy paremmin aikuisuuden tuomista haasteista

Lisätietoa liikuntamääristä lapsille voi katsoa tervekoululainen.fi – verkkosivuilta

 

Lapsi

EMA Sportilla lapselle pyritään luomaan mahdollisimman innostava ympäristö, jossa lapsen on mahdollista kehittyä kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa ympäristöä jossa kehitetään lasten fyysis-motorisia, kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia kykyjä. Fyysis-motorinen osa-alue pitää sisällään taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittymisen. Kognitiivinen kehittyminen tarkoittaa tiedollista kehittymistä sekä asioiden sisäistämistä ja ymmärtämistä. Sosiaalinen kehittyminen tarkoittaa sitä, että lapsi oppii toimimaan ryhmässä, leikkimään kavereiden kanssa, noudattamaan yhteisiä sääntöjä sekä kannustamaan kavereita. Emotionaalinen kehittyminen tarkoittaa sitä, että lapsi oppii käsittelemään sekä positiivisia että negatiivisia tunteita.

Lapset tarvitsevat oppiakseen paljon erilaisia haasteita ja ärsykkeitä, sillä he oppivat parhaiten käyttäessään kaikkia aisteja oppimisen tukena. Lapsella pitää on leikkejä, koska se on luonnollinen tapa oppia uusia asioita. Lapsille oppiminen pitää olla hauskaa. Harjoittelussa pitää olla haasteita, mutta pitää olla myös sellaisia harjoitteita joissa lapsi tuntee onnistuvan, koska onnistuminen tuo hyvää oloa. Oikein harjoitteiden valintaan vaikuttaa lasten valmiuksien tunnistaminen, sekä niiden hyödyntäminen harjoitusta suunniteltaessa.

 

Fyysis-motorinen kehitys

Lapselle on pienestä pitäen annettava mahdollisuus liikkua niin paljon kuin hän haluaa. Liikkumisessa pitää olla paljon vapausasteita. Ympäristön pitää olla sellainen missä lapsi uskaltaa liikkua kehitysasteen mukaisesti sekä tehdä erilaisia havaintoja ja kokeiluja. Kokeilujen kautta lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään ympäristöön sekä käytettävään aikaan ja voimaan. Ohjaajien tehtävä on antaa virikkeitä, joiden kautta lapsi oivaltaa ja keksii uusia asioita.

Monipuolisten leikkien ja Taekwondotekniikoiden kautta lapsen motoriset perustaidot kehittyvät.  Motoriset perustaidot rakentuvat perusliikkumisen eli kehon asentojen ja liikkumisen pohjalle. Perusmotoriikka luo pohjaa kaikelle toiminnoille. Perusliikkumisen ylläpitämiseen tulisi kiinnittää huomioita koko elämän ajan.

 

Kognitiivinen kehitys

Lapsen kognitiivista kehitystä tukee parhaiten ilmapiiri, jossa lapsen mielenkiinto erilaisiin asioihin herää. Tärkeintä olisi saada lapsi tekemään asioita, joista hän on kiinnostunut ja jotka herättävät hänen mielenkiintonsa. Näin lapsen vireystila on oikea ja hän kiinnostuu ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Ohjaajien tehtävä on ylläpitää kiinnostusta kyselemällä ja kiinnittämällä lapsen huomio erilaisiin asioihin. Tärkeää on myös, että aikuinen pohtii yhdessä lapsen kanssa syys-seuraussuhdetta asioihin. Näin lapsi oppii itse analysoimaan omaa tekemistään.

 

Emotionaalinen kehitys

Ohjaajien pitää ymmärtää lapsen kehitystasoa ja osoittaa ymmärtämistä ilmein, elein ja sanoin. Lapselle on tärkeää, että hänen lähellään toimivat ihmiset ymmärtävät häntä ja hänen tunteitaan. Lapsen kanssa on hyvä keskustella positiivista ja negatiivisista tunteista ja niiden aiheuttajista. Lapsen on tärkeää ymmärtää, että on erilaisia tunteita, jotka ilmenevät erilailla. Lapsen kanssa on hyvä keskustella mistä erilaiset tunteet johtuvat ja milloin tunteita voidaan ilmaista.

 

Sosiaalinen kehitys

Omien tunteiden tunnistaminen, hallinta ja empatiakyky luovat hyvät edellytykset vuorovaikutuksen kehitykselle. Lapset oppivat erilaisissa ryhmäharjoituksissa, milloin on oikein näyttää tunteensa ja milloin ei. Ryhmässä ja parin kanssa tehtävät harjoitteet kehittävät näitä ominaisuuksia. Lapsen on tärkeää oppia ymmärtämään, että on erilaisia ihmisiä ja ne käsittelevät asioita erilailla. Toimiessaan erilaisten ihmisten kanssa, lapsi oppii tulemaan toimeen heidän kanssa.

 

Taitavuuden osatekijät

Harjoittelun pitää olla lapsuudessa monipuolista, että kaikki taitavuuden osa-alueet kehittyvät. Monipuolinen harjoittelu voidaan toteuttaa yhden tai useamman lajin kautta. Olennaista on että harjoittelu sisältää kaikkia taitavuuden osa-alueita. Perustaitavuuden oppiminen on edellytys perus- ja kilpailutekniikoiden oppimiselle. Perustaitavuuden kehittyminen edellyttää monipuolista liikkumista virikkeellisessä ympäristössä, joka tukee lapsen luonnollista liikkumista. Lapsen tulee harrastaa päivittäin useita tunteja liikuntaa. Tämä mahdollistaa taitopohjan kehittymisen ja lapsi omaksuu liikunnallisen elämäntavan.

Herkkyyskaudet

Herkkyyskausien hyödyntäminen kannattaa myös Taekwondon ohjaamisessa. Taitavuuden harjoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä hyvä taitopohja luo aina edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa. Erityisesti 7–14-vuotiaana tapahtuva harjoittelu luo pohjan myöhemmälle lajitaitojen kehittämiselle.

Keskushermoston kehittyminen mahdollistaa motoriikan kehittymisen. Lapsen leikki-iässä keskushermosto kehittyy lopulliseen tilaansa, joten tässä vaiheessa lapsen hienomotoriikka ja koordinaatiokyky kehittyvät nopeasti. Tässä vaiheessa pitääkin kiinnittää huomiota lapsen koordinaation kehittämiseen, jos tähän ei panosteta, se saattaa myöhemmin näkyä heikkona koordinaationa. Heikko koordinaatio taas vaikeuttaa lajitaitojen oppimista. Koordinaatio-ominaisuuksien kehittäminen on mahdollista huomattavasti enemmin, kuin fyysisten ominaisuuksien kehittäminen.

Koordinaatiokyky kehittyy 7–10-vuoden iässä, jolloin erityisesti reaktiokyky, liikenopeus, liikkeiden ajoituskyky ja hienomotoriikka kehittyvät. Tässä vaiheessa kannattaa keskittyä näiden ominaisuuksien kehittämiseen.

Lapsen motorinen oppimiskyky on parhaimmillaan 10 – 12-vuoden iässä. Tässä vaiheessa lapsen motorinen ohjauskyky ja havainnointikyky sekä tiedon muokkaamiskyky kehittyvät. Tässä vaiheessa lapset joilla on suuri liikevarasto oppivat nopeammin.

Taidon lisäksi 6–9-vuotiaiden kanssa on tärkeää panostaa liikkuvuuteen, koska se on liikkuvuuden herkkyyskautta. Tietysti liikkuvuutta täytyy kehittää/ylläpitää koko elämän ajan.  Lapsuudessa pitäisi tehdä valmistavaa harjoittelua nopeuteen, nopeusvoimaan ja aerobisen kestävyyteen, vaikka niiden herkkyyskaudet tulevat myöhemmin. Nämä onnistuvat lyhyt- ja pitkäkestoisten, monipuolisten taekwondoharjoitusten ja leikkien kautta. Lapsuudessa pitäisi tehdä paljon tasapaino-, ketteryys- ja nopeusharjoittelua. Myöhemmin niiden tekeminen on haastavampaa.

Toistomäärät

Yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen vaatii kärsivällisyyttä ja paljon laadukkaita toistoja. Uuden taidon oppiminen vaatii karkeasti 10 000 toistoa, jolloin tekniikka on automatisoitunut normaalissa toimintaympäristössä. Yllätyksellisissä tilanteissa tehtävään tekniikkaan vaaditaan jopa 100 000 toistoa. Toistomäärien määrä riippuu tekniikan vaativuudesta ja harrastajan taitotasosta. Olennaista on kuitenkin oikeat ja laadukkaat toistot. Tämän takia on tärkeää että ohjaaja tuntee tekniikan avainasiat ja osaa kiinnittää niihin huomiota.

 

Nuori

Nuoruusvaiheessa 12–15-vuotiaana yleistaidolliset edellytykset ovat kunnossa, jos lapsena on tehty monipuolista harjoittelua. Jos yleistaidolliset ominaisuudet ovat kunnossa, voidaan nuoruusvaiheessa alkaa panostamaan lajitaidolliseen harjoitteluun. Monipuolinen taitopohja luo hyvät edellytykset monipuoliselle oppimiselle. Nuoruusvaiheessa yleistaitojen, koordinaation, ketteryyden ja liikkuvuuden harjoittelu jatkuu, vaikka herkkyyskausi onkin ohi.

Nuoruusvaiheessa kimmoisuuden ja nopeusvoiman herkkyyskaudet ovat parhaimmillaan. Tehokas harjoittelu nuoruusvaiheessa on mahdollista, jos valmistavaa harjoittelua on tehty jo lapsuusvaiheessa. Nuoruusvaiheessa on tärkeää tehdä nopeusvoima, kimmoisuus ja nopeusharjoittelua. Toisaalta myös aerobisen kunnon herkkyyskausi alkaa nuoruusvaiheessa ja jatkuu aina 20-vuotiaaksi saakka. Nuoruusvaiheessa pitää olla aerobista harjoittelua, mutta ei kuitenkaan liikaa että nopeus ja kimmoisuus kärsivät.

Myöhemmällä nuoruusvaiheessa 16–20-vuotiaana taitoharjoittelun kannalta on aika hioa taito-ominaisuudet huippuunsa. Taito-ominaisuudet pitäisi olla tässä vaiheessa jo hyvät, näin voidaan kehittää lajiominaisuudet huippuunsa vaikeammissakin olosuhteissa. Fyysistenominaisuuksien herkkyyskaudet tulevat tässä vaiheessa, kimmoisuus, kestävyys ja voiman eri osa-alueet.  Tässä vaiheessa pitää ottaa tarkasti huomioon lajin vaatimat fyysiset ominaisuudet.

 

Toistomäärät

Kehittymisen kannalta nuoruusvaiheessa on tärkeää nostaa harjoittelumäärä progressiivisesti. Urheilijan pitää oppia harjoittelemaan laadukkaasti ja paljon. Tärkeää on myös urheilijan asenteiden syntyminen, jotka syntyvät kovan harjoittelun kautta. Nuoruusvaiheessa urheilija pystyy harjoittelemaan paljon ja kovaa, jos pohjatyöt on tehty nuorempana hyvin. Nuoruusvaiheessa luodaan pohjaa aikuisvaiheen menestykselle. Huipulle päästäkseen harjoittelua pitää olla 20–30 tuntia viikossa.

Tärkeää on että kehittävää harjoittelua tehdään ympäri vuoden ja kehittymistä seurataan kilpailujen ja testien avulla. Tulosten pitäisi kehittyä myönteisesti harjoittelun kautta. Ympärivuotinen kehittyminen on mahdollista, kun tehdään selkeästi painopisteharjoittelua.

Motivointi

Motivaation syventäminen nuoruusvaiheessa on tärkeää, jotta nuori jaksaa harjoitella riittävästi ja laadukkaasti. Motivaatio saa aikaan toimintaa, sekä saa tekemään valintoja ja antaa niille vaikuttimen. Motivaatio on sisäinen yllyke ajatus, tunne, halu tai alkusysäys toiminnalle.

Motivaatio on sisäinen tarve tai pakko, joka saa yksilön tarttumaan toimeen. Se on myös toive, jonka odotetaan ja uskotaan toteutuvan. Motivaatio käsittää toiveet ja tarpeet. Se edellyttää odotuksia ja uskoa sekä vaatii toimintaa. Tärkeää on että urheilija löytää tavan motivoida itseään. Urheilijan pitää oppia tuntemaan itsensä ja tarpeensa, jotka auttavat häntä saavuttamaan asetetut päämääränsä. Itsemotivoinnissa on tärkeää toive, jonka odotetaan ja uskotaan toteutuvan.

Miten tuetaan nuoren kokonaisvaltaista kehittymistä

Nuorena urheilija pitää nähdä kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon urheilun lisäksi muut nuoren elämään vaikuttavat asiat kuten koulu, suhteet läheisiin ja ihmisenä kehittyminen. On tärkeää, että urheilijalla on hyvät harjoitusmahdollisuudet ja olosuhteet sekä laadukasta valmennusta lähellä kotipaikkaa.

Urheilun ja koulun oikeanlainen yhdistäminen edistää urheilijan uraa, sekä koulun käyntiä. Jokainen nuori varmasti pystyy urheilemaan riittävästi ja hoitamaan koulun hyvin. Valmentajan pitää ymmärtää että urheilun lisäksi koulu on tärkeää ja tukee urheilijaa myös koulun käynnin puolelta. Urheilijan kannalta on tärkeää, että positiivinen ja kannustava suhtautuminen koulun ja urheilun yhdistämiseen.

Suuren harjoittelumäärän takia nuoren on tärkeää huolehtia riittävästä levosta ja säännöllisestä terveellisestä ravinnosta. Ilman lepoa ja monipuolista ravintoa kehitystä ei tapahdu.